No nyt oli ihan OK herätys, rakas aviomieheni oli jotenkin kummallisesti ennen minua hereillä ja toi sitten lapsemme potkimaan minua hereille. No mitäs siinä voi enää tehdä kuin herätä kun Emppu rupesi kujertelemaan.  No ei siinä sitten mitään, ennen tätä tapahtumaa kanimme Puh kävi kirputtamassa minua kun en sitten ilmeisesti liikkunut tarpeeksi pitkään aikaan.

Ja ehtihän tässä jo kerran sähkötkin käväistä poissa, ja äkkiä lapsi pinnasänkyyn koska siellä on lämmin.

Ja sylvi on taas saanut kyytiä Aatulta joka paljastui sitten lopulta tytöksi. Täytyy kyllä myöntää, että naaraskaneistamme Aatu on ainoa jolla on noin paljon luonnetta. Ei se meitä haittaa, tosin, olisi kivempi keksiä Aatulle joku tyttömäisempi nimi sillä pojuttelen sitä koko ajan.

Neitiä tulee myös tänään katsomaan hänen toinen kummitätinsä ja varmasti tullaan taas hymyilemään ja höpisemään omaa höö-kieltään. Tai sitten kujerretaan. On se lapsi oikeasti elämän ilo. Ei sitä osaa edes kuvitella aikaisemmin mutta sitten kun lapsi tulee niin sitten ei osaa kuvitella elämää ilman lasta.